Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK



" Temperamenttinen ja herkkä akhal-teke ori "
4 VUOTTA   /   165CM   /   OMISTAJA, KYLIE   /   KOTITALLI, ?
 

Yehuda, tuo outo hevonen jonka sain 18 vuotis syntymäpäivälahjaksi ehkä hieman tahtomattakin. Oli perjantai ilta ja olin juuri tullut ystävältäni Nicolelta. Havahduin alakerrasta kuuluneeseen, oudon iloiseen huutoon "Kylie!" se oli äitini. Lähdin vanuamaan alakertaan hetken kattoa tuijotettuani. Laitoin ensimmäiset flipflopit jalkaani jotka näin ja menin ulos, sillä sisällä ei ollut ristin sielua. Seisoin kuistilla kun näin sen, isäni joka seisoi etupihalla pidellen hopean hohtoista suurta hevosta. Ensimmäisenä ajattelin että se oli jonkun muun, tietysti. Jonkun on täytynyt vain tuoda hevostaan näytille tai jotain. "Hyvää syntymäpäivää!" kailottivat hetkeä myöhemmin isä sekä äiti. "Mitäh! ettehän te minulle hevosta ole ostaneet?" olin toivonut lamborghiniä, mutta mitä.. hevonen? Olen ratsastanut 10 vuotta, mutta en ole koskaan puhunut omasta hevosesta, en ole ollut varma pystynkö sellaisen hoitamiseen sitoutumaan. Ilmeisesti se päätettiin puolestani. Olin niin pölhistynyt eivätkä ajatukset millään kulkeneet. Kävelin hevosen luokse, se oli aivan uskomattoman kaunis. En voinut ajatella sillä hetkellä mitään muuta. Siitä alkaisi meidän yhteinen taipaleemme.
 


Aloin pikkuhiljaa tutustua hevoseen paremmin, samalla tajusin sen olevan ensimmäiseksi omaksi hevoseksi todella vaikea. Yehudaa ei voi taluttaa ilman orikuolainta, ei sitten ollenkaan. Senkin kanssa on käveltävä suht reipasta vauhtia ja pitää narusta kiinni kuin omasta hengestä. Ori on hirveä kuumakalle eikä seiso hetkeä paikallaan. Välillä olen meinannut menettää lopullisesti hermoni sen kanssa ja pistää sen halvalla nettiin myyntiin, mutta aina olen kuitenkin rauhoittunut ja perunut aikeeni. Yehuda on kuitenkin aina positiivinen, iloinen ja reipas, se on ainakin hyvä. Tallissa sidottava molemmin puolin ja tiukasti, tämä poika nimittäin puree ja potkii. Muutaman kerran on jo ollut todella lähellä lähtö sairaalaan, mutta olen onnistunut tekemään nopeita väistöliikkeitä. Tullut jopa itselle yllätyksenä kuinka nopeasti oikeasti voinkaan liikkua.. heh heh. Joka päivä ajaessani kotiin, ori juoksee laitumella reunaa kisaillen autoni kanssa. Sitä on ihana katsella ja ajatella että siinä juoksee ihka oma hevonen.

Ratsastaessa Yehuda on tiivistetysti: vaikea. Pukittaa, hyppii, loikkii, säipsähtelee, nousee pystyyn, ryöstää.. ja lista jatkuu. Olen tullut alas jo muutaman kerran, vauhtikin on ehtinyt nousta jo sellaisiin lukemiin että olen pelännyt oikeasti joutuvani loppu vuodeksi sairaalan sänkyyn makaamaan. Vielä ei kuitenkaan ole sattunut paria mustelmaa ja revähdystä pahemmin. Kokoajan meillä menee mielestäni paremmin, ori on kuitenkin vielä kovin nuori ja moni on sanonutkin että se tulee vielä iän myötä rauhoittumaan ainakin hieman. Joka päivä opin uutta, itsestäni ja Yehudasta. Nyt jälkikäteen ajateltuna se on ollut parasta mitä minulle on elämäni aikana tapahtunut. Meillä on edessä vielä hurjasti seikkailuja. Pysy kuulolla!

 


 

Yehunda etsii tallipaikkaa, se on pelkkä tarinointi hevonen enkä kilpaile sillä todennäköisesti ollenkaan.
Rakastan tarinoiden kirjoittamista joten tallipaikka mielellään sellaisesta paikasta jossa tapahtuu ja on mukava
ympäristö sekä porukka josta kirjoittaa.

 



 

 

Hevosen sivujen divider, deviantart.com/LadyMidnightSolace
Yehudan kuvan linet, deviantart.com/kantaka1 / Väritys, minä (Kylie)

©2018 layout1 - suntuubi.com